4. Asenteet, mielikuvat ja sosiaaliset verkostot

Psykososiaalinen viitekehys ihmisen elämässä

Lisäaineistoa kevään 2010 kurssilla!

Oppikirja: Otava PS5 s. 65 - 73 (Sosiokognitiivinen näkökulma ihmiseen) ja s. 82 - 89 (Persoonallisuus ja kulttuuri); WSOY Mielen maailma 5 s. 33 - 39 (Ympäristö muovaa persoonallisuutta) ja s. 154 - 157 (Sosiaalis-kognitiiviset persoonallisuusteoriat).

Hyvä oheisaineisto Tampereen yliopiston Avoimen yliopiston verkkoaineisto
Sosiaalipsykologia: Yksilöiden sosiaalipsykologiaa



Sosiaalinen tuki antaa henkisiä voimia ja terveyttä vanhuksille

Hesari uutisoi 23.4.2007 Ryhmätoiminta tuo vanhuksille pidempää ikää ja terveyttä

Uutisessa kerrotaan mm.
"Ihmisissä tapahtuu muutos. Vanhukset voimaantuvat, palaavat syrjästäkatsojista oman elämänsä subjekteiksi", sanoo ystäväpiiriä kehittänyt ja tutkinut Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä. Yksinäisyys lievittyy, mutta lisäksi tulee niin isoja terveysvaikutuksia, että ne yllättivät tutkijatkin. Ensimmäiset piiriläiset tutkittiin tieteellisen tarkasti, ja puolentoista vuoden kuluttua he tunsivat itsensä terveiksi ja tarpeellisiksi useammin kuin samanikäiset verrokit. Heidän muistinsa koheni yhtä paljon kuin dementialääkkeillä. Sairaalahoitoa ja kotisairaanhoitoa he tarvitsivat selvästi vähemmän kuin vertailuryhmä. Vaikutus myös säilyi: kolmen ja puolen kuluttua verrokkien kuolleisuus oli 2,5-kertainen piiriläisiin verrattuna.
Myöhempien ryhmien tulokset näyttävät yhtä hyviltä. Rahaa säästyy samalla, kun vanhusten kokema terveydentila ja hyvinvointi kohenevat. "Sosiaalisella tuella voi vaikuttaa terveyteen huikeasti", Pitkälä päättelee. Hän korostaa, ettei tällaisia tuloksia tuo mikä tahansa askartelu. Keskeistä on ryhmien tavoitteellinen toiminta, joka tukee vanhusten omaa toimintaa ja elämänhallintaa.

Socius-lehti on haastatellut Kaisu Pitkälää 1.11.2006 Suoritteista elämänlaadun tuottamiseen

Jutussa Pitkälä kertoo mm.
Sosiaalinen pääoma, omaiset, varakkuus ja koulutustausta vaikuttavat kuitenkin yksilön mahdollisuuksiin elää hyvä vanhuus. Pitkälä toteaa, että koulutetut ikäihmiset osaavat hakeutua aiemmin hoitojen ja palveluiden piiriin ja aloittavat dementialääkkeiden syömisen aiemmin. Koulutetut hakeutuvat myös muita useammin mukaan tutkimusprojekteihin, joissa testataan uusien hoitojen tai palveluiden toimivuutta. Pitkälä korostaa kuitenkin suomalaisten tapaa ajatella, että heikommista täytyy pitää erityistä huolta.

Millä tavalla sosiaalinen ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin?
Kuunnellaan YLE:n Psykologian sanakirja -radio-ohjelman jakso I niinkuin itsetunto. Tee käsitekartta ohjelman ja oppikirjasi perusteella valitsemastasi käsitteestä: itsetunto, sosiaalinen pääoma, myönteinen palaute, yhteisöllisyys, psykososiaalinen tuki, ystävyys, yksinäisyys
Kalvopohjat aiheesta itsetunto

Asenteet muihin
Rasismi Wikipedian artikkeli


Portfoliotehtävät
Valitse yksi alla olevista:
1. Professori Lea Pulkkinen käyttää termiä sosiaalinen alkupääoma. Ota selvää, mitä hän tällä termillä tarkoittaa ja miten sosiaalista alkupääomaa voisi kasvattaa.
2. Millä tavalla sosiaalinen ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin? Voit käyttää lähteenä YLE:n Psykologian sanakirja -radio-ohjelman jaksoa I niinkuin itsetunto.