Persoona

1. Persoona

koulujutut-011.jpgMitä persoonallisuus on? Miten se muodostuu?
Oppikirja: Otava PS5 s. 8 - 28, WSOY Mielen maailma s. 6 - 39.

Audioluento 2 (10 min): Persoonallisuus (katso samalla diaesitystä)


Tutustu koko oppikirjaasi ja tee tehtävä (Facebook-keskusteluun)
Lue silmäillen koko oppikirjasi. Tutustu hyvin sisällysluetteloon, aivosi aktivoituvat ja vanhat muistitiedot virittyvät. Silmäile sitten aukeama kerrallaan. Herättele muistikuviasi edellisiltä kursseilta ja havainnoi uusia asioita. Poimi psykologian käsitteitä ja eri aihepiireihin liittyviä avainkäsitteitä. Jos sinulla on korostuskynä, viivaile käsitteitä.

Tuo yhteiseen Avainsanoja-keskusteluun jokaisesta teemasta vähintään yksi itsellesi UUSI avainkäsite. Katso opetussuunnitelma http://psyka5.wikispaces.com/Opetussuunnitelma Avainsanoista muodostamme yhteisen jäsennyksen kurssille.

Teemat ovat:
  • persoonallisuuden tutkiminen,
  • persoonallisuutta selittävät teoriat,
  • minän hallinta / psyykkinen työ,
  • mielenterveys,
  • mielenterveyden häiriöt ja niiden hoito.

Osallistu myös mikä tuttua, mikä uutta -keskusteluun.
Kerro, mitä tuttua löysit kurssin sisällöistä ja mitä uutta. Silmäily ja aiempien tietojen herättely tehostavat oppimista, joten tee tämä harjoitus ihan tosi mielellä. Voit piirtää myös kaavion tai kuvan havainnoistasi. Kerro vähintään sanallisesti joitakin havaintojasi tähän keskusteluun.


Portfoliokysymykset
Valitse yksi:
  1. Etsi useampia persoonallisuuden määritelmiä ja vertaile niitä?
  2. Kerää lehtikuvia tai ota itse kuvia kameralla. Pohdi kuvien perusteella, millä erilaisilla tavoille ihmiset ilmentävät omaa persoonallisuuttaa ulospäin. Pohdi myös, millä tavalla ulkoinen olemus voi peittää persoonallisuutta.
  3. Kuvaile, mitä alla olevat sanat tarkoittavat ja missä yhteyksissä niitä käytetään
virike_persoonallisuus.jpg



Alla kurssin vanhoja aineistoja


Persoonallisuusteemaa pohdittiin vuonna 2005 samaisella kurssilla näin

Persoona -mindmap


Muisti ja ihmisen persoonallisuus? Pysyvä ja etenevä muistihäiriö muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Muistissa on koettu elämä ja toisaalta myös ajatukset ja suunnitelmat tulevasta. Vuorovaikutustilanteet sisältävät usein paljon muistoihin ja muistikuviin liittyviää. Mikäli muistisisältöjen hakeminen hidastuu tai vaikeutuu, ihminen muuttuu usein epävarmaksi, surulliseksi, ahdistuneeksi ja muistihäiriöt voivat myös aiheuttaa pelkoja. Läheisten on usein vaikeaa suhtautua toisen persoonallisuudessa tapahtuneisiin muutoksiin ja samalla myös siihen, että oma rooli suhteessa toiseen muuttuu esimerkiksi lapsesta hoitajaksi.

Lue lisää: Suomen lääkärilehti 29/98 Muistihäiriöt ja dementia
Oliver Sacks ja hänen teoksensa antavat myös paljon ajateltavaa siitä, miten ihmisen aivotoiminnat ja niiden häiriöt voivat vaikuttaa persoonallisuuteen. Muisti ei ole yksi kimpale vaan rakenne, jonka häiriöt voivat olla hyvinkin tarkkarajaisia (ihminen ei esimerkiksi kykene tunnistamaan kasvoja, edes omiaan, mutta muutoin muisti toimii normaalisti).


Millä tavalla ihmisen persoonallisuus näkyy ulospäin? Mitä päätelmiä teemme toisen persoonallisuudesta ulkoisten havaintojen perusteella? Mitä ongelmiä tähän lähestymiseen liittyy? Millä tavalla persoonallisuuspsykologiassa on suhtauduttu ulkoisiin tunnusmerkkeihin?
Pohdi asiaa katsomalla kuvia erilaisista ihmisistä
Sivuhuomio: Tutustu frenologiaan. Mistä siinä oli kysymys?



Virittäydymme aiheeseen - Peter Goeldie On Personality:
Kirjasta On Personality (Peter Goldie, Routledge 2005, filosofin näkökulmaa) luemme sivut 104-105 (vieritä linkist' avautuvaa sivua alaspäin, luvun 5 alkukatkelmaan). Kirjan kustantajan sivulla saat lukea saman kirjan alusta sivuja 1-26 kymmenen minuutin ajan.

Pohdi jotakin näistä: Mitä on persoonallisuuden muutos ja samana pysyminen? Oletko identtienen itsesi kanssa vielä 20 vuoden kuluttua? Mitä Goldie kertoo tomaatti-esimerkillään? Voiko toisen sisäiseen todellisuuteen eläytyä? Millä tavalla kirjallisuus auttaa ymmärtämään toisia?
Tekstistä jäi mieleen...

Huom: Käytämme kurssilla Googlen kokotekstihakuja tekstiaineistojen lukemiseen. Jos jatkossa opiskelet psykologiaa yliopistossa, lähes kaikki kurssikirjat ovat englanninkielisiä. Kannattaa siis maistella jo nyt englanniksi lukemista.

Vanhat diat:





Orientoititehtävässä pohdimme persoonallisuutta kuvaavia käsitteitä. Voit myös katsoa, mitä vuoden 2007-kurssilla näistä sanoista tuli ryhmälle mieleen. Mieti, missä yhteydessä mikäkin sana on tullut tutuksi? Miten sanoja käytetään arkikielessä ja miten psykologiatieteen piirissä?



Perimä - ympäristö -omat valinnat: palauta mieleesi aiemmilla kursseilla opittua, lue oppikirjasi alkuosaa, jossa kerrotaan persoonallisuudesta ja sen määrittelystä

persoonallisuus.jpg

yksinkertainen perusolemus
luonnontieteen keinoin tutkittava
monimutkainen perusolemus
ei voida tutkia kaikkea
suuri mahdollisuus muutokseen
esim. oppimalla
AVOIN
järkevä olento, helppo ymmärtää, oppii alati, sopeutuu mihin tahansa
behavioristiset teoriat
korostaa ympäristöä
SALAPERÄINEN
ihminen ei itsekään ymmärrä täysin itseään (tiedostamaton), kokemusten vaikutus voi olla yllättävää, ennustamatonta
humanistisen psykologian teoriat
korostaa yksilöllisyyttä
pieni mahdollisuus muutokseen
VAKAA
ihminen on lanjinsa edustaja, bilogisesti "ohjelmoitu"
piirreteoriat (Big Five)
korostaa perimää
LUKITTU
vaikea ymmärtää itseä ja muuttua,
psykodynaamiset teoriat
korostaa perimää ja ympäristöä

Tuomo Seitola (psykologian lehtori, Kotkan Lyseon lukio):

Persoonallisuuden kehitys

LAPSUUS
  • minäkokemus rakentuu sosiaalisissa suhteissa (varhainen vuorovaikutus)
  • kiintymyssuhteiden (turvallinen, turvaton) ja minäkokemuksen vakiintuminen (hyväksyntyntä, torjunta)
  • itsenäinen toiminta (”osaan”)
  • itsesäätelyn kehitys (esim. ”tyhmä kynä” > harjoittelu)
  • kouluikäisen itsetunto (palaute)

NUORUUS
  • identiteetti rakentuu (”kokeilut”, seksuaalisuus, itsearviot, myös negat. identiteetti)
  • minäkäsitys monipuolistuu
  • fyysinen kehitys aikuisuuteen
  • ystävyyssuhteet > suhde vanhempiin etääntyy, suhde ikätovereihin lähentyy (syrjäytyminen tai ”hallittu yksinäisyys”)
  • ryhmäpaine ja roolit
  • ajattelutaitojen kehitys


PERSOONALLISUUDEN KEHITYS
  • kehonkaavan vääristymät (ylikorostunut fyysinen minuus, syömishäiriöt, ”vierauden tunne”)
  • tietoisuus omista taidoista ja mahdollisuuksista (realismi/epärealismi, oikeus haaveisiin/haavemaailmaan pakeneminen)
  • nuori alkaa hahmottaa omaa elämäntarinaansa (näkökulma omaan elämänkaareen)
  • vanhempien kiinnostus auttaa nuorta kohtaamaan oman elämän (turvallisuuden tunne)
  • identiteetti (persoonallisuus) voi muodostua aktiivisen toiminnan pohjalta tai siihen ajaudutaan (identiteetti voi jäädä myös hyvin ”ohueksi”)
  • masentuneiden nuorten ongelma (itsetuhoisuus, välinpitämättömyys)