Stressi


Perustietoa stressistä HUS:in sivuilta sekä YTHS:n sivuilla
Terveyskirjasto, Jouko Lönnqvist: Stressi ja depressio

Stressiä on monenlaista:
  • ympäristön aiheuttama stressi (melu, kylmyys, tärinä, haitalliset kaasut) kuormittaa elimistöä
  • akuutti stressireaktio laukaisee elimistön taistele tai pakene -reaktion, lyhytaikaisena antaa voimaa suoritukseen
  • onnettomuustilanteesta seuraava traumaattinen stressi (ks. traumaterapiakeskuksen määrittelyt), kohdistuu sekä uhreihin että auttajiin, hoitona käytetty debriefing (jälkipuinti) > eräässä tutkimuksessa todettu, ettei jälkipuinti sovi kaikille
  • pitkään jatkuva stressi (henkinen ylikuormitus, hermostollinen jännitystila, 'paha stressi' eli distressi), josta seuraa psykofysiologisia vaikutuksia
  • eusterssi = hyvä stressi, stressi-sanaa käytetään jatkuvasti väärin ja unohdetaan, että se on myös välttämätöntä ja tarpeellista

Aineenvaihdunnan säätely stressin näkökulmasta stressiakseli (HPA-akseli):

Stressihormonit:
  • Adrenaliini, jota syntyy lisämunuaisen ytimessä.
  • Kortisoli (tunnilla puhuttiin kortisonista, joka on eräs hydrokortisolin aineenvaihduntatuote). Kortisolia syntyy lisämunuaisen kuorikerroksessa, sitä kertyy erityisesti hippokampukseen (eli aivotursoon), jossa on runsaasti kortisolireseptoreita > eläinkokeissa stressin on todettu pienentävän hippokampuksen kokoa, mutta toiminnalliset vaikutukset ihmisellä edelleen epäselviä (eli vaikka hippokampuksen koko pienenisi, seuraako toiminnallisia pysyviä muutoksia, esim. oppimiskyvyn ja muistitoimintojen heikkenemistä)

Stressireaktio aiheuttaa elimistön valmistautumisen vaaran ja uhkan kohtaamiseen: syke nousee, lihaksisto jännittyy, ruuansulatus hidastuu ja tarkkaavaisuus kapenee uhkaavaan kohteeseen. Lyhytkestoisena stressi tehostaa ihmisen suorituskykyä ja antaa potkua työhön. Pitkään jatkuva stressi kuormittaa, johtaa uupumukseen ja stressin on havaittu toimivan laukaisevana tekijänä mielenterveyden häiriöille, mm. stressin ja masennuksen yhteys on ilmeinen. Stressi rasittaa elimistöä ja alentaa immuunipuolustusta, mikä altistaa ihmisen infektiotaudeille.

Pitkään jatkunut, yleensä työhön liittyvä, stressi voi johtaa työuupumukseen (burn out). Lue lisää YLE:n verkkosivuilta: Hyvän työntekijän oireyhtymä. Työuupumus ei ole pelkästään yksilön ongelma, vaan se kertoo koko työyhteisön toiminnan vääränlaisesta rakenteesta sekä kulttuurimme liiallisesta suorituskeskeisyydestä. Työpaikalla, jossa joku työntekijöistä uupuu, olisi kyettävä uudistamaan koko työyhteisön toimintaa.